Yhdistyksen perustaminen
Kaikki alkoi elokuussa 2011. Silloin lahdella oli erittäin voimakas sinileväesiintymä, joka lopetti uimisen lähes tyystin. Alueen asukkaat ja mökkiläiset huolestuivat lahden tilanteesta ja päättivät perustaa vesiensuojeluyhdistyksen ja Nuikonlahden vesiensuojeluyhdistys ry rekisteröitiin alkuvuonna 2012.
Aloitimme toiminnan kartoittamalla lahden syvyyslukemia kaikuluotaimella. Lahdesta löysimme vain pari syvännettä. Paikkatiedot ovat sittemmin olleet pohjana lahdesta otetuille vesinäytteille joita on otettu vuodesta 2011 lähtien.
Nuikonlahden vesiensuojeluyhdistys ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekivät yhteistyössä päätöksen vesiensuojelutoimenpidesuunnitelman laatimisesta. ELY-keskuksen toimesta Nuikonlahden valuma-alueen vesiensuojelutoimenpiteiden ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen yleissuunnitelma annettiin Turun ammattikorkeakoulun toteutettavaksi tilaustyönä syyskuussa 2012.
Turun AMK:n ”Nuikonlahti-Rymättylä Valuma-alueen vesiensuojelutoimenpidesuunnitelmaehdotus” esiteltiin yleisölle tammikuussa 2013 Naantalin kaupungin valtuustosalissa. Ehdotus piti sisällään erilaisia vesistöön kohdistuvia parannusehdotuksia ja käytännön toimia.
Seuraavana tavoitteenamme oli saada rajoitettua Leikkistenjärveen ja sitä kautta Nuikonlahteen tulevaa ravinnekuormitusta. Toimenpidesuunnitelmaan perustuen nousi esiin kosteikon perustaminen valuma-alueen pohjoisosaan. Turun AMK laati toimenpideselityksen kosteikolle vuonna 2014 ”Rymättylän Nuikonlahden Paskajärven kosteikkosuunnitelma”. Kosteikon rahoitus varmistui 2016 ja kaivuutyöt aloitettiin saman vuoden syksyllä. Vuonna 2020 hoitotoimenpiteenä tehtiin kasvillisuuden poistoa. Kasvusto oli niin runsasta, että sitä poistettiin kaivinkoneella ja samalla tarkistettiin, että syvänteet ovat riittävän syviä. Myös vesaikkoa on kaadettu vuosittain ja silta on rakennettu, jotta kosteikon ympäri voi kävellä
Yhdistyksemme ykköstavoitteeksi nousi veden virtauksen parantaminen lahdella. Olemme vuodesta 2013 lähtien suorittaneet ruovikonleikkuuta. Veden virtaus on selvästi parantunut ja viime vuosina sinilevää ei lahdellamme ole ollut käytännöllisesti katsoen lainkaan.
Tilanne nyt
Alkuvuosina fosfori- ja typpipitoisuudet olivat erittäin korkeita. Nyt tilanne on hieman parempi, mutta lahden vesi on edelleen rehevää. Happitilanne 2016 oli hyvä, ja happea oli riittävästi taloudellisesti arvokkaille kaloille ja vielä myös lohikaloille. Näkyvyys ja sameus on hieman parempi kuin alkuvuosina. Lahden vesi on selvästi murtovettä eikä valumavesi alentanut suolaisuutta kovin paljon.
Nuikonlahdessa pintaan tulevat uppokasvit alkavat olla todellinen vitsaus. Ne haittaavat kalastusta, vesiliikennettä ja toisinaan myös uimista. Yhdistys selvitti tavallisimmat vesikasvit, eniten haittaa aiheuttavat ärviät ja karvalehti. Yhdistyksemme tavoitteena on näiden kasvien koneellinen poisto ja sitä kokeiltiinkin 2021. Kokeilu osoitti, että keruulaitteistoa pitää vielä kehittää jotta keräimeen saadaan tarttumaan merkittävä määrä kasveja ja koko lahti käsiteltyä inhimillisessä ajassa ja järkevin kustannuksin.
Tulevaisuus
Ruovikonleikkuuta tullaan jatkamaan ja vesikasvien koneellista poistoa selvitetään.
Tulevina vuosina yhdistys aikoo edistää toimenpiteitä, jotka vähentävät ravinteiden valumista Nuikonlahteen, esim. laajemmat peltojen suojavyöhykkeet, pienet fosforisiepparit ja yleisen tietämyksen lisääminen vesiensuojeluasioissa. Peltojen kipsikäsittelyä suositellaan.