Esiintyvät vesikasvit

Vesikasviselvitys 2015

Kesällä 2015 tehtiin vesikasviselvitys jossa tunnistettiin 6 yleisintä Nuikonlahdella esiintyvää vesikasvilajia.

Näistä lajeista erityisesti karvalehti mutta myös kalvasärviä aiheuttavat ongelmia voimakkaalla leviämisellään.

Vidat ovat harmittomia kasveja ja näkinruohot puolestaan jopa harvinaisia, kirkasta vettä ja hiekkapohjaa vaativia hyvänlaatuisen veden/kasvupaikan ilmentäjiä. Merinäkinruoho on taantunut, oletettavasti rehevöitymisen ja sen aiheuttaman veden samentumisen seurauksena. Laji on yksivuotinen ja lisääntyy siemenistä. Vidat ovat juurakon muodostavia, suhteellisen syvässä vedessä kasvavia monivuotisia kasveja. Sekä ahven- että hapsivita ovat yleisiä lajeja, ahvenvita niin järvissä kuin murtovedessäkin, hapsivita lähes pelkästään murtovesissä tavattava. Tietääkseni kumpaakaan ei ole koskaan pidetty ongelmallisena.

Kalvasärviä leviää siementen lisäksi myös varren pätkistä sekä versoihin muodostuvien talvehtimissilmujen avulla. Laji on suuri ongelma Pohjois-Amerikassa, jonne se on Euroopasta levinnyt, mutta 1990-luvulta lähtien se on yhtäkkiä ilmestynyt muutamiin järviin Ahvenanmaalla, joissa se on nopeasti levinnyt ja syrjäyttänyt suurimman osan muusta vesikasvillisuudesta, sekä lahotessaan aiheuttaa hapettomuutta ja muuttaa hiekkapohjat liejuisiksi. Tiedossa ei ole mitään selkeää syytä, joka selittäisi äkillisen runsastumisen Ahvenanmaalla. Yleisesti ottaen lajia tavataan suojaisissa murtovesilahdissa ja rehevissä järvissä ja se kuuluu Suomen alkuperäiseen kasvistoon. Yleisempi ärviä on tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum), joten oletettavasti tämä ärviä kasvaa myös yleisesti Nuikonlahden vesissä.

Karvalehti on erityisen ongelmallinen laji eripuolilla maailmaa. Suomessa se kuuluu alkuperäiseen lajistoon, mutta on rehevöitymisen myötä runsastunut. Se kasvaa rehevissä järvissä, murtovesilahdissa ja ojissa, tyypillisesti hitaasti virtaavissa paikoissa. Kasvi ei muodosta juuria lainkaan, vaan kasvattaa versojaan vapaasti vedessä. Laji muodostaa siemeniä hyvin harvoin ja leviää lähes yksinomaan varren pätkistä. Kasvu on erittäin nopeaa ja se voi täyttää kokonaisia järviä.

Ärviän ja karvalehden niittäminen ei sellaisenaan niitä hävitä, koska molemmat lisääntyvät voimakkaasti pienistäkin verson pätkistä ja kasvu on hyvissä oloissa erittäin nopeaa. Toisaalta molemmat lajit viihtyvät ensisijaisesti suojaisissa vesissä, koska huonosti tai ei lainkaan juurtuvina. Äkkiseltään voisi kuvitella, että tehokkain tapa torjua näitä kasveja olisi veden virtauksen parantaminen lahdessa. Maankohoaminenkin tietysti mataloittaa lahtea ja vähentää virtauksia. Ruovikon niittäminen voi siis olla parempi torjuntatoimi kuin vesikasvillisuuden niittäminen, jos se avaisi lahtea paremmin tuulille ja virtauksille.

Rhizoclonium-sukuun kuuluva lajit kasvavat seisovissa vesissä niin makeassa kuin murtovedessäkin ja hyötyvät rehevöitymisestä. Erityisen tyypillisesti se muodostaa suuria kasvustoja ruovikon suojassa.