Kaikki alkoi elokuussa 2011. Silloin lahdella oli erittäin voimakas sinileväesiintymä, joka lopetti uimisen lähes tyystin. Alueen mökkiläiset huolestuivat lahden tilanteesta ja päättivät perustaa vesiensuojeluyhdistyksen.
Nuikonlahden vesiensuojeluyhdistys ry rekisteröitiin alkuvuonna 2012 ja sai viralliset yhdistyssääntönsä. Yhdistys haluaa parantaa lahden vedenlaatua ja vedenvirtausta sekä neuvoa alueen asukkaita vesiensuojeluasioissa.
Aloitimme toiminnan kartoittamalla lahden syvyyssuhteita omalla kaikuluotaimella. Lahdesta löysimme vain pari syvännettä. Paikkatiedot ovat sittemmin olleet pohjana lahdesta otetuille vesinäytteille.
Vesinäytteitä on otettu kesäisin vuodesta 2011 vuoteen 2016 paitsi vuonna 2014. Talvinäytteet otettiin vuonna 2013. Viime vuonna otettiin näyte myös Leikkistenjärveltä, josta on suora yhteys Jokiojan kautta Nuikonlahteen.
Tilanne nyt
Alkuvuosina fosfori- ja typpipitoisuudet olivat erittäin korkeita. Nyt tilanne on hieman parempi, mutta lahden vesi on edelleen rehevää. Happitilanne 2016 oli hyvä, ja happea oli riittävästi taloudellisesti arvokkaille kaloille ja vielä myös lohikaloille. Näkyvyys ja sameus on hieman parempi kuin alkuvuosina. Lahden vesi on selvästi murtovettä eikä valumavesi alentanut suolaisuutta kovin paljon.
Leikkistenjärvi
Leikkistenjärven vesi on selvästi sameampaa ja rehevämpää kuin lahdessa. Saimme Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan Nuikonlahden vedenparannus-projektiin. Yhdessä järjestettiin maastokäyntitilaisuus elokuussa 2012 tarkoituksena tutustua Nuikonlahden valuma-alueeseen ja löytää keinoja pienentää ravinnekuormitusta vesistöön.
Vesiensuojelutoimenpidesuunnitelmaehdotus
Pian syntyikin ELY-keskuksen tilaamana Turun AMK:n Eemeli Huhdan ja Juha Niemen toimesta tehty ”Nuikonlahti-Rymättylä Valuma-alueen vesiensuojelutoimenpidesuunnitelmaehdotus”, joka esiteltiin yleisölle tammikuussa 2013 Naantalin kaupungin valtuustosalissa. Ehdotus piti sisällään erilaisia vesistöön kohdistuvia parannusehdotuksia ja käytännön toimia.
Yhdistyksemme ykköstavoitteeksi nousi nopeimmin veden virtauksen parantaminen lahdellamme. Olemme vuodesta 2013 suorittaneet ruovikonleikkuuta Ruokoraumansalmella pari kertaa kesässä ja saaneet salmen levenemään noin 40 metriä 300 metrinmatkalta. Ruokojäte korjattiin talkoovoimin rannoille kompostoitumaan. Veden virtaus on selvästi parantunut ja viime vuosina sinilevää ei lahdellamme ole ollut käytännöllisesti katsoen lainkaan. Ruovikonleikkuuta tullaan jatkamaan.
Seuraavana tavoitteenamme oli saada tavalla tai toisella rajoitettua lahteemme tulevaa ravinnekuormitusta Leikkistenjärveen ja sitä kautta Nuikonlahteen. Toimenpidesuunnitelmaan perustuen nousi esiin kosteikon perustaminen valuma-alueen pohjoisosaan. Turun AMK laati tarkan toimenpideselityksen kosteikolle vuonna 2014 ”Rymättylän Nuikonlahden Paskajärven kosteikkosuunnitelma”, työnimeltään Peräisten kosteikko. Kosteikon rahoitus varmistui kesällä 2016 ja kaivuutyöt aloitettiin syksyllä 2016. Kosteikon virallisena valvojana on toiminut Turun AMK:n Heli Kanerva-Lehto. Vuonna 2020 oli vuorossa hoitotoimenpiteenä kasvillisuuden poisto. Kasvusto oli niin runsasta, että sitä poistettiin kaivinkoneella. Samalla tarkistettiin, että syvät kohdat ovat riittävän syviä. Nyt on taas vettä näkyvissä. Myös vesaikkoa on kaadettu ja silta on rakennettu, jotta kosteikon ympäri voisi kävellä.
Tulevaisuus
Nuikonlahdessa pintaan tulevat uppokasvit alkavat olla todellinen vitsaus. Ne haittaavat kalastusta, vesiliikennettä ja toisinaan myös uimista. Yhdistys selvitti tavallisimmat vesikasvit, eniten haittaa aiheuttavat ärviät ja karvalehti. Yhdistyksemme tavoitteena on näiden kasvien koneellinen poisto, jota paraikaa tutkimme yhteistyökumppanimme avulla. Nämä juurettomat kasvit toimivat silputtuna varmasti yhtä hyvin peltojen lannoiteaineena kuin järviruokokin, kunhan saadaan kasvit vain hellävaraisesti ylös vedestä. Koneellista poista kokeillaan syksyllä 2020.
Tulevina vuosina yhdistys aikoo edistää toimenpiteitä, jotka vähentävät ravinteiden valumista Nuikonlahteen, esim. laajemmat peltojen suojavyöhykkeet, pienet fosforisiepparit ja yleisen tietämyksen lisääminen vesiensuojeluasioissa. Peltojen kipsikäsittelyä suositellaan.
